Sunnuntai 21.01.2018
Nimipäivää viettävät tänään
Aune, Auni, Netta, Oona
Suomeksi
På Svenska
Aineistohaku, varaus ja uusinta
Olet tässä:  Lohjan kaupunginkirjastoLukuvinkitLuin kirjan › Laurent Gaudé: Kirottu suku

Lukuvinkit

Laurent Gaudé: Kirottu suku

(Le soleil de Scorta, 2004. Suom. Anna-Maija Viitanen)

Laurent Gaudén Kirottu suku alkaa kuin vanhan ajan lännenfilmi: 15 vuotta vankilassa istunut mies saapuu keskipäivän paahtavassa helteessä nukkuvaan kaupunkiin kostaakseen menneisyytensä. Ennen kuin kyläläiset tappavat hänet, hän ehtii siittää lapsen nuoruudenrakkaudekseen luulemansa naisen sisaren kanssa. Tästä saa alkunsa Scortien suku.

Väkivalloin siitetystä Roccosta tulee upporikas rosvo ja murhaaja, jonka synnintunnustus papille vie koko yön. Rocco jättää määrättömän omaisuutensa kirkolle ja kolme lastaan puille paljaille ja muuttaa siten Scortan suvun kirouksen toisenlaiseksi: ”Scortat eivät enää olisi hulluja vaan köyhiä. Ja se näytti kaikkien Montepuccion asukkaiden silmissä kunnialliselta”

Roccon kolme lasta ovat kyläläisten silmissä halveksittuja, mutta sinnittelevät lujasti yhdessä. Joukkoon liittyy myös heidän ainoa ystävänsä kylässä, poika jonka vanhemmat hylkäävät hänen ystävyyssuhteensa takia. Scortat lähtevät etsimään parempaa elämää New Yorkista, mutta sisaren sairauden takia heitä ei sinne huolita. Tämän he kuitenkin salaavat visusti, myös omilta lapsiltaan tulevaisuudessa. On elätettävä legendaa, että Scortat ovat muuta kuin tavalliset kyläläiset, he ovat käyneet muualla, nähneet maailmaa…

Palatessaan puolen vuoden Amerikan-matkaltaan kylään Scortat perustavat tupakkakaupan. Vuosien myötä liike menestyy ja Scortista tulee kylän arvostettuja jäseniä. Sikäli kirjan suomenkielinen nimi onkin harhaanjohtava, Scortien kirous katkeaa melkoisen pian, vaikka suvun alku oli kunniaton.

Normaalin kerronnan ohessa kirjassa vaihtelee vanhentuneen Scortien tyttären kertomus papille, välikommentit miten tapahtumat todellisuudessa menivät, miltä Scortista tuntui. Esimerkiksi totuus New Yorkista tulee esille vain Carmelan puheessa.

Tarinan aika määritellään alkavaksi vuonna 1875, sen jälkeen ajalla ei ole merkitystä. Hiukan taustaa luodaan Carmelan miehen vapaaehtoisen sotaan lähdön yhteydessä Francon nimen mainitsemisella, mutta muuten todellisella ajalla ja paikalla ei ole merkitystä. Tärkeintä ovat päähenkilöt ja ennen kaikkea kylä yhteisönä ja kylää ympäröivän luonnon ja sään kuvaus. Melkein voisi sanoa, että pääosassa tässä on Etelä-Italian hehkuva aurinko, joka ”saa kivetkin halkeamaan ja kukkulat menettämään tuoksunsa”.

Kirottu suku on kaksipiippuinen kirja. Toisaalta se kiehtoo ja on todentuntuinen uskomattominekin tapahtumineen, murhineen ja kummine kosintoineen ja sen lyyrinen kieli viehättää. Toisaalta juuri samat asiat alkavat välillä ärsyttää: Phuvatko oppimattomat maalaiset todella noin korkealentoisen lyyrisesti ja voiko noin vain kaivaa ihmisiä yhteishaudasta ylös ja pitääkö sitten vielä saman suvun jäsenen kuolla noin näyttävästi kirjan lopussa…

Näistä lukijan sivumietteistä huolimatta Kirottu suku on hyvä kirja.

   Merja-Liisa Karhu

Olet tässä:  Lohjan kaupunginkirjastoLukuvinkitLuin kirjan › Laurent Gaudé: Kirottu suku
Sivun alkuun