Torstai 18.01.2018
Nimipäivää viettää tänään
Laura
Suomeksi
På Svenska
Aineistohaku, varaus ja uusinta
Olet tässä:  Lohjan kaupunginkirjastoLukuvinkitLuin kirjan › Mika Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin?

Lukuvinkit

Mika Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin?

Täytyy heti alussa tunnustaa, että en yleensä ole kovin ihastunut dekkareihin lajityyppinä. Aina joskus kuitenkin löytyy niidenkin joukossa helmiä, joihin palaa mielellään, vaikka syyllisen jo tietääkin…

Mika Waltarin (1908-1979) Palmu-kirjat ovat eittämättä tällaisia. Näistä ensimmäinen, Kuka murhasi rouva Skrofin?, ilmestyi 1939, seuraava, Komisario Palmun erehdys, 1940 ja lähinnä Matti Kassilan elokuvaa varten kirjoitettu Tähdet kertovat, komisario Palmu 1962.

Kassilan kulttielokuviksi kohonneet Palmut ovatkin antaneet kirjan hahmoille yhtenevät kasvot ja useimmat varmasti muistavat murhaajina Saara Raninin ennemmin kuin Amalia Rygseckin ja Pentti Siimeksen paremmin kuin Kurt Kuurnan. Kirjoissa on kuitenkin paljon sellaista, minkä Kassila sivuuttaa. Murhaajan tietäminen ei häiritse nautintoa siitä, miten Waltari lukijansa oikean syyllisen jäljille johdattelee.

Kuka murhasi rouva Skrofissa komisario Palmu selvittelee yli-innokkaan apurinsa kanssa rikkaan ja ilkeän leskirouva Skrofin kuolemaa. Rouvaparka on kuollut kaasuhanan jäätyä auki, ja aluksi tapaus tietysti näyttää selvältä onnettomuudelta. Tarkka ja kokenut komisario havaitsee kuitenkin erinäisiä seikkoja, jotka poissulkevat onnettomuuden ja apurinsa itsemurhateorialle hän vain tuhahtelee. Asiaa aletaan tutkia murhana. Potentiaalisia murhaajia löytyy lukuisia: kaunis, kaltoin kohdeltu kasvattitytär Kirsti, perinnöstä mahdollisesti hyötyvä sukulaismies Lankela, saarnaaja Mustapää (mahtoiko Waltari tuntea antipatiaa samannimistä runoilijaa kohtaan, sen verran liero tämä mies on?), Tuomari Lanteellakaan ei tunnu ihan hyvä omatunto olevan… Kaikilla on murhayönä hyvin heikko alibi toimintaansa ja tätä Waltari käyttää näppärästi hyväkseen lukijaa hämätäkseen. Loppuratkaisu on yllättävä, mutta erittäin looginen. Kirjassa sen traagisuus on selvempi kuin elokuvaversiossa.

Waltarin romaani on vanhaa kunnon dekkarikoulukuntaa: on tapahtunut selkeä murha, ruumis löytyy ruumiina eikä väkivaltaisia kuvauksia tarvita. Pääasia on murhan ja siihen johtaneiden motiivien ratkaiseminen lähinnä älykkäällä päättelemisellä.  Sopiva määrä epäilyksenalaisia mahdollisine motiiveineen, tutkijaryhmän selkeät suhteet ja heidän terävästi piirretyt, joskin standardimaiset luonnekuvansa, nokkela sanailu ja erittäin näppärästi toteutettu juonenkulku tekevät Rouva Skrofista onnistuneen dekkarin. Sitä paitsi Waltarilla on kunnon kirjailijan taito koukuttaa lukijansa lopettamalla luvut niin kiinnostavaan kohtaan, että on suorastaan pakko lukea seuraava tietääkseen kuinka sitten kävi…

Merja-Liisa Karhu

Olet tässä:  Lohjan kaupunginkirjastoLukuvinkitLuin kirjan › Mika Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin?
Sivun alkuun